Soittoniekka

Freki kokeili tassujaan taas uudella aluevaltauksella, soittamisella. Ehkä hieman erehdyksenä alkanut harrastus kuitenkin osoittautui kiintoisaksi, joten piankos mopsin päättäväisyydellä alkoi otteet varmentumaan ja, ainakin jonkinlaiset, sävelkulut löytymään.





Sen verran Freksulla on periaatteita, ettei ois millään norsunluukoskettimilla alkanut soittamaan. Miettikää nyt, nehän on olleet jonkun suussa.

Frekistä kun on jo kasvanut ihan varteenotettavan kokoinen herra, niin joskus sen silmistä kuitenkin oikein näkee seuraavanlaisen ajatusketjun...

Nythän mä oon jo iso...


Mut oonkohan mäkin ollut...


silleen ihan pieni?


ja sitten ainakin kaikki muut ainakin näkevät vastauksen, ihan tuosta ilmeestä.