Lopputyön sulattelua

Minä S. aloitin lopputyöni jo reilu puoli vuotta ennen kuin Freksu edes syntyi. Pienestä pitäen Frekillä on ollut eräänlainen viha-suhde tuohon paperinivaskaan, jonka parissa aikaa on kulunut tuntikausia viikottain. Aina kun paperin reunaa on vähän koettanut maistaa, on tullut napakasti sanomista.

Mutta nyt lopputyö on viime silausta vailla valmis ja ensi viikolla se palautetaan. Niinpä tällä kertaa Freksun paperinivaskan lähestymiseen suhtauduttiin ymmärtäväisesti. Freki sitten maisteli lopputyötä oikein kunnolla ja taisi tuo sille kelvata.



Jos se noin maukas on, niin kyllä sen täytyy kelvata myös tarkastajille.

Freki päättikin, että tästä lähin on sitten turha koettaa tehdä enää yhtään mitään ilman mopsin osallistumista tässä taloudessa. Näin ollen Freki julistautui takertuvansa kiinni S.:n kotihousuihin muuttuen perässä vedettäväksi karvalapseksi.