Siukku teki Frekistä sohvaperunan

Täällä on toipilasajat jo kaukana takana. Freki malttoi yhden päivän olla varovasti ja sitten vauhti on ollut pääosin kiihtyvä. Leikkauksesta on enää pienet langanpäät muistuttamassa tikkien paikasta. Masu on vielä melkoisen naku, mutta muuten on meidän Freki ihan entinen itsensä.

Siukku sen sijaan on ottanut kunnon kasvuspurtin. Hampaitakin on tippunut matkan varrella ja edessä on jo pienten raastavien riivinrautahampaiden tilalle kasvamassa jykevämpää varustusta.





Muutenkin asiat ovat muuttuneet. Säpäkkänä tyttönä Siukku on alkanut pitää pehmo-Freksulle kurikoulua. Freki on valinnut turvapaikakseen sohvan, jonne Siukku ei vieläkään pääse hyppäämään -ainakaan ilman kunnon vauhtia. Sohvalta sitten tehdään pikasyöksyjä luita ryöstämään.







Ei Freki nyt kuitenkaan vielä ihan lapaseksi ole ruvennut ensimmäisistä pakkasista huolimatta. Kyllä täällä kunnon painimatseja käydään edelleen ja Freki tarvittaessa komentaa tosi lujasti. Virallinen taistelukieli meillä on nykyisin Aku Ankka, jota molemmat koirat kähisevät sujuvasti painin tiimellyksessä.








Sitten kun painista on saatu tarpeeksi, on hyvä palata takaisin sohvan rauhalliseen huomaan. Tosin valitettavan usein ilman luuta...