Eläinlääkärissä käynti ja muuta

Frekikin kävi siis eilen eläinlääkärissä saamassa toisen rokotuksen. Rohkeutta oli tällä kertaa jo huomattavasti enemmän kuin viimeksi, uskalsi ihan omin tassuin tepastella sisään eikä itse lääkärikään enää niin kauhealta vaikuttanut korvantähystelylaitteineen. Ja korvatkin oli jo kunnossa, siis sisäpuolelta ainakin. Ei se lääkäri kyllä mitään kehdannut niiden ulkoisesta olemuksesta sanoakaan. ;) Painoo oli kertynyt 3,7 kiloa, eli Freki on edelleen pentueen höyhentassusarjalainen, mut eiköhän siitä vielä potristuta.

Vähän siinä hämmästeltiin, kun Frekin vuoroa odotellessa ovi aukesi ja sisään huudettiin Käpyä. Mehän oltiin lähes haavit auki, et eihän Käpy täällä ole, vaan Freki, mitä ne oikein sekoilee... Mut tämä Käpy olikin murtunutta varvasta poteva kissa, et me siinä oltiinkin ne jotka sekoili.

Freki on moikkaillut toisia koiria tosi rohkeesti. Isommille se vetää aluksi tosi hienoa mopsisuolapatsas imitaatiota, mut kyl se siitä sit aina pikku hiljaa sulaa liikkumaankin. Rauhallisempia se yleensä alkaa alun jälkeen pamputtaa tassulla päin näköä, jos ei muuten niin T.n tai S:n jalkojen takaa turvapaikasta. Ja kyl se riiviö jo yhtä vanhempaa spanielia koetti jahdata tervehtimis mielessä niin et vanhus parka oikein vinkui kauhusta pakoon pötkiessään.

Ja toi haukkuminen on jännä juttu, kun muuten sitä ei harrasteta mut jos joku vaan erehtyy sille haukahtamaan, niin silloin tulee matalaa käsky haukkua samalla murto-osa sekunnilla. Ja siihen päälle pitää sit olla niin rinta rottingilla, et näyttäis isommalta. Ainakin kolme kiloselta, jos ei isommaltakin...